Suomi tarvitsee sinivalkoisen koronarokotteen
Maamme talouden ja yhteiskunnan vakaus riippuu tänä päivänä siitä, onnistummeko hankkimaan ulkomaisten yritysten kehittämiä koronavirusrokotteita.
Meiltä puuttuu täysin kotimainen rokotekehitys ja valmistus, kansallinen patogeenien testausohjelma ja parempien suojavarusteiden tuotanto. Myöskään biouhilta väestöä suojaavia tietojärjestelmiä ei Suomessa kehitetä.
Tanskan pääministeri Mette Fredriksenin sanoin: kyse ei ole terveyspolitiikasta vaan turvallisuuspolitiikasta. On kuin vasta sodan syttyessä tilaisimme kalustoa ulkomailta ja toivoisimme, että se saapuu ajoissa.
Rokotteiden kehitys- ja tuotantokapasiteetti on strateginen resurssi, joka antaa haltijalleen valtavan taloudellisen etulyöntiaseman. Se mahdollistaa nopean reagoinnin tuleviin pandemia- ja biouhkiin.
Tanska kehittää omaa Bavarian Nordic-rokotettaan ja varautuu jo uusiin koronavirusmuunnoksiin. Suomessa rokotetuotanto lopetettiin 2003. Tämä kostautui 2009, kun sikainfluenssarokotteet oli pakko jonottaa ulkomailta. Koronaviruksen kanssa panokset ovat kovemmat.
Uudentyyppisten RNA-rokotteiden nopea markkinoilletulo oli mahdollista, koska niitä rahoitti aluksi Yhdysvaltojen Biomedical Advanced Research and Development Authority (BARDA). Suomesta puuttuu tällainen kansallinen rokoterahoitusinstrumentti, jolla on nopea reagointikyky.
Esitämme miljardin euron biopuolustusprojektia, jolla on kolme tavoitetta.
Ensinnäkin, viedään vähintään yksi sinivalkoinen rokote kolmannen vaiheen kliinisiin kokeisiin.
Toiseksi, luodaan kotimainen valmistuskapasiteetti uusille rokotteille.
Kolmanneksi, perustetaan biotiedustelukeskus, joka kartoittaa uusia muunnoksia ja niiden kykyä välttää rokoteimmuniteettia. Näin kotimaista rokotetta voidaan tarvittaessa päivittää nopeasti.
Päättäväinen biopuolustusprojekti ei pelkästään turvaisi Suomen kansan terveyttä ja taloutta pandemian aikana. Se myös sysäisi suomalaisen bioteknologian uudelle tasolle. Koronavirusrokotteiden uudet teknologia-alustat ovat nimittäin prikulleen samoja, joita käytetään syöpärokotteissa ja geeniterapioissa. Pelkästään niiden valmistuskapasiteetti avaisi suomalaisille yrityksille kokonaan uusia mahdollisuuksia ja toisi suomalaisille potilaille hoitoja lääketieteen terävimmästä kärjestä.
Koronavirus valitsee parhaillaan tulevan vuosikymmenen globaaleja voittajia ja häviäjiä. Sen aiheuttaman inhimillisen ja taloudellisen vahingon rinnalla miljardin sijoitus on häviävän pieni. Suomalaiset ovat aina osanneet pelastaa itse itsensä ulkoisilta uhilta. Vastataan nytkin haasteeseen ja rakennetaan yhdessä tulevaisuuden bioturvattu Suomi.
Hannu Rajaniemi
Toimitusjohtaja, HelixNano
Jyri Engeström
Pääomasijoittaja
